Aikaa on kulunut Suomen itsenäistymisestä satakunta vuotta ja yhteiskuntamme on kokenut valtavan muutoksen tuona aikana. Omat jo edesmenneet isovanhempani syntyivät juuri ennen vuotta 1917 ja kulkivat yli 90-vuoden taipaleen suuressa yhteiskunnan murroksessa.

Isoäideiltäni olen lapsuudessa ja nuoruudessa saanut kuulla paljon tarinoita heidän elämänsä varrelta. Molemmat ovat aikanaan toimineet myös lottana sotien aikaan.

Naisten asema ja rooli yhteiskunnassa on muuttunut todella merkittävästi Suomen itsenäisyyden aikana. Jo ennen 1900-luvun vaihdetta on perustettu nykyisinkin toimivia naisjärjestöjä, jotka lähtivät edistämään sekä naisten asemaa, mutta myöskin kehittämään hyvinvointia ja yhteiskuntajärjestelmäämme. Erittäin iso merkitys naisilla on ollut myös maamme kriisivuosina sotien aikana yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämisessä sekä maanpuolustuksen tukemisessa. Yhteiskunnan kehittämiseen liittyen on maamme itsenäistymisen jälkeen syntynyt useita poliittisia naisten järjestöjä sekä useita eri ammatteihin ja työelämän kehittämiseen liittyviä yhdistyksiä.

Muutamina esimerkkeinä erilaisista järjestöistä haluaisin ottaa esille muun muassa Marttaliiton, joka perustettiin juuri ennen 1900-luvun alkua ja sen tavoitteena oli ja on edelleen edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja arvostusta ja luoda jäsenilleen valmiuksia sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omassa elinympäristössään ja yhteiskunnassa.

Samoihin aikoihin alkoi muun muassa Suomen Valkonauhaliiton toiminta jonka pääasiallisena roolina oli käynnistää maassamme ehkäisevä päihdetyö. Valkonauhatyön tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnallista tasa-arvoa, tukea ihmisiä erilaisissa ongelmatilanteissa ja kutsua toimintaan päihteettömyyden puolesta. Toiminnan kohderyhmänä on koko väestö, sekä naiset että miehet.

Sotavuosina kokonaismaanpuolustuksen kannalta täysin omaan arvoonsa nousivat naiset. Valtakunnallinen Lotta Svärd -järjestö perustettiin vuonna 1921, ja lottatoiminnan tarkoitukseksi määriteltiin suojeluskuntien avustaminen aatteellisesti ja käytännöllisesti. Sotavuosien 1939–1944 aikana lotat toimivat lukuisissa erityyppisissä maanpuolustusta tukevissa toimissa ja vapauttivat noin 25 000 miestä sotilaallisiin tehtäviin. Valtioneuvosto lakkautti Lotta Svärd  r.y.:n alayhdistyksineen 23. marraskuuta 1944. Lakkautus koski kaikkiaan noin 240 000 lottaa ja pikkulottaa. Lottapukujen ja järjestötunnusten käyttö kiellettiin. Sittemmin perinneyhdistys on jatkanut toimintaa.

Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 valittiin 19 naista kansanedustajaksi. Heistä yhdeksän oli työväenpuolueen listoilta, ja kymmenen keskustasta ja oikeistopuolueista. Nämä naiset toimivat omissa puolueissaan työskennellen naisten aseman parantamiseksi ja sosiaalilainsäädännön edistämiseksi, mutta he osallistuivat myös muuhun lainsäädäntötyöhön. Näin he loivat perinteen, joka jatkuu yhä. Tämä loi pohjan myös poliittisille naisjärjestöille vaikka omaa naispuoluetta ei Suomeen haluttukaan perustaa.

Kokoomuksen Naisten Liitto on vuonna 1919 perustettu kokoomuslaisten naisten muodostama kansalaisjärjestö, joka toimii naisten poliittisen osallistumisen vahvistamiseksi, mahdollisuuksien tasa-arvon edistämiseksi sekä poliittisena järjestötoiminnan kotina tuhansille naisille.

Kokoomusnaiset tarjoaa jäsenilleen vaikuttamisen mahdollisuuksia, korkealaatuista koulutusta sekä naisten yhdessäoloa kokoomuslaisen arvomaailman äärellä ammentaen eväitä arkeen, poliittiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen eri-ikäisten naisten osaamisesta ja viisaudesta. Valtakunnallinen Naisten liitto täyttää ensi vuonna 100 vuotta mutta tänään saamme juhlia Savonlinnan Kokoomusnaisten yhdistyksen 45-vuotispäiviään. Yhdistys on siis pikku hiljaa saavuttamassa naisen iän.

Monilla järjestöillä, niin myös naisjärjestöillä alkaa olla haasteita saada nuoria mukaan omaan toimintaansa. Yhteinen tekeminen ja tahto toisten auttamiseen ovat kulkeneet vuosien varrella ylä- ja alamäkeä. Viime vuosina tai ehkä jo viimeisten parin kymmenen vuoden aikana ihmisten itsekeskeisyys on lisääntynyt huomattavasti. Oman lisänsä muutokseen on tuonut myös tietoliikenteen kehitys, niin paljon kun siinä toki on hyvääkin. Mobiiliteknologia ja sen myötä sosiaalinen media, on vähentänyt merkittävästi ihmisten välistä vuorovaikutusta tai ainakin se on todella nopeasti muuttanut muotoaan.

Suorat ihmisten väliset kontaktit ovat vähentyneet, fyysinen läheisyys, ilmeet, eleet, kosketus, hellyys, katseet ja puhe ovat muuttuneet viestien kirjoittamiseksi ja snapchat-pikaviesteiksi. Näillä yhteiskunnan muutoksilla on ollut oma vaikutuksensa negatiivisessa mielessä yhteisen hyvän tekemiseen. Aivan viime aikoina on kuitenkin tilanne ollut jälleen muuttumassa parempaan, välittäminen on ollut puheissa jopa tasavallan presidentillä voimakkaasti esillä. Kaupungeissa on myös nuorilla aikuisilla yhteisöllisyys selvästi uudessa nousussa.

Naisjärjestöt ovat hienosti vahvistaneet myös nuorten tyttöjen asemaa ja edistäneet heidän hyvinvointia sekä menestystä yhteiskunnassa. Monien ammatillisten naisjärjestöjen vuosien edistämistyön tuella ja nykyisen paremman tasa-arvon aikana modernit naiset ovatkin todellisia multitaskaajia. He toimivat yhteiskunnan kaikissa tehtävissä suorittavalta tasolta johtotehtäviin täysin miesten rinnalla ja monesti suoriutuvat miehiä paremmin. Naiset toimivat myös roolimalleina omille tyttärilleen, miten kantaa vastuuta, huolehtia itsestään ja huolehtia myös muiden hyvinvoinnista. Pojilleen äidit antavat hienoa oppia siitä mitä tarkoittaa naisten ja tasa-arvon kunnioittaminen.

Toivottavasti nykynuoret ovat siis tulevaisuudessakin jatkamassa meidän hienojen naisjärjestöjen tärkeää työtä ja edistämässä yhdessä eri toimijoiden kanssa yhteiskuntamme sekä hyvinvoinnin kehitystä edelleen kohti parempaa.

(Puhe Savonlinnan Kokoomusnaisille 29.9.2018)