Syksyllä järjestettiin hyväntekeväisyystapahtuma Valon Hevonen Kerimäellä. Tällä tempauksella tuettiin tänä vuonna mielenterveystyötä ja näin tapahtuma toi hienosti näkyvyyttä tärkeälle asialle ihmisten hyvinvoinnissa.

Eläimet ja erityisesti hevonen liittyvät suomalaisten elämään menneistä ajoista lähtien hyvin merkittävällä tavalla. Suomenhevonen oli isossa roolissa isänmaan puolustamisessa ja rakentamisessa.

Suomessa on hevosia noin 75 000 ja määrä on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta melko samana.  Ratsastuksen harrastajia Suomessa on noin 160 000. Raviurheilun parissa toimii noin 200 000 ja hevosala työllistää noin 15 000 henkilöä.

Hevoset ovat mukana erilaisissa ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa. Hevosavusteisia palveluita annetaan monissa kunnissa, kaupungeissa, yksityisen terveydenhuollon piirissä ja seurakunnissa kuntouttavassa tarkoituksessa. KELA korvaa ratsastusterapiaa osana vaikeasti vammautuneiden lääkinnällistä kuntoutusta. Hevosilla ja hevosterapialla onkin tulevaisuudessa todennäköisesti nykyistä merkittävämpi rooli hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluissa.

Itse tutustuin hevosiin kun muutin Savonlinnaan pian kahdeksan vuotta sitten. Minulla ei ollut mitään kokemusta hevosista aikaisemmin. Aloitin harrastuksen alkeiskurssilta Vuohimäen ratsastuskoululla ja pari vuotta myöhemmin perheeseen tuli oma hevonen Dalbaeks Columbo jota Pojuksi kutsutaan. Hevonen ja hevosharrastus ovat antaneet minulle todella paljon. Alkuun piti opetella miten hevosta hoidetaan sekä yleisiä hevosmiestaitoja. Turvallisuusasiat ovat ensimmäisiä mitä täytyy huomioida ja opetella. Hevosia on monen kokoisia, mutta isohkot yksilöt painavat helposti yli 600 kiloa. Hevoset ovat pakoeläimiä, joten niiden säikähtäessä jotain voi helposti syntyä vahinkoja.

Niinpä harrastuksen alkutaipaleella onkin hyvä oppia ymmärtämään hevosen ja ihmisen välistä suhdetta ja luottamuksen rakentamista. Ihmisen ja hevosen väliseen suhteeseen oikeastaan liittyykin se miten hevonen vaikuttaa ihmiseen todella monilla tavoilla myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Luottamus voi rakentua vain ajan kanssa kun ihminen tarjoaa pitkäjänteisesti hevoselle hoitoa, antaa huomiota ja toimii aina aiheuttamatta hevoselle pettymyksiä ja ikäviä yllättäviä tilanteita puhumattakaan fyysisestä kaltoinkohtelusta.

Hevonen kiintyy ihmiseen ja hakeutuu myös turvallisuuden tunteen synnyttyä mielellään lähelle ihmistä ja kulkee perässä ilman, että ihmisen tarvitsee sitä edes riimunarussa kuljettaa.  Monesti kun tuttu ja luotettava ihminen tulee karsinaan, tulee hevonen vierelle ja laskee turpansa ihmisen olalle tai muuten osoittaa huomiotaan.

Kokoomuksen periaateohjelma toteaa, että sivistykseen kuuluu myös ympäristöstä huolehtiminen ja eläinten hyvä kohtelu. Eläimillä ja luonnolla on ihmisen tarpeista riippumaton arvo itsessään.

Talleilla ja seuratoiminnassa Suomessa on mukana valtava määrä eri-ikäisiä ihmisiä ja monenlaisia persoonallisuuksia. Lapset ja nuoret oppivat talleilla hyviä käytöstapoja ja vastuuta sekä luottamuksen merkitystä ja näitä oppeja he käyttävät huomaamattaan myös muussa elämässään.  Kokoomuksen periaateohjelmaan sisältyy myös ajatus siitä, että aikuisten vastuu nuorista merkitsee tehtävää kasvattaa heistä vastuullisia ja empaattisia ihmisiä, jotka etsivät aina muutosta kohti parempaa ja uskovat tulevaisuuteen. Kokoomus uskoo ihmiseen itsestään ja toisistaan huolehtimaan kykenevänä yksilönä, jota ensisijaisesti ohjaavat oma eettinen pohdinta ja tahto tehdä hyvää. Yksilö tarvitsee ympärilleen toimivan ja hyvinvoivan yhteisön, johon voi kuulua, tarvittaessa tukeutua ja jonka hyväksi itse antaa oman merkityksellisen panoksensa.

Mukana harrastamassa on myös paljon ujoja, hiljaisia ja myös hyvinvointinsa kanssa kamppailevia esimerkiksi masentuneita tai vammaisia henkilöitä. He saavat sekä hevosista mutta myös talliyhteisöistä hienoa apua ja tukea arjessa pärjäämiseen. Osalla vaikkapa masennuksen kanssa kamppailevista ihmisistä hevosilla ja harrastamiseen liittyvällä yhteisöllä on täysin ratkaiseva vaikutus heidän tulevaisuudelleen.

Hevos- ja ratsastusterapia on sitten toki vielä aivan eri asia kuin talliyhteisön vaikutus. Syyskuussa Lääkärilehdessä oli kertomus lääkäriopiskelijasta, joka sairastui vaikeaan dissosiaatiohäiriöön eli erittäin vakavaan psyykkiseen sairauteen ja joutui jättämään opinnot kesken. Hän oli saanut alkuun psykoterapiaa mutta paras hoitotulos on kuitenkin tullut ratsastusterapian kautta.

Itse olen harrastanut ja opetellut lähinnä esteratsastusta. Uskon, että niin minulle kuin monille muillekin harrastajille harjoittelu hevosen kanssa antaa todella merkittävän irtautumisen arjen työstä tai nuorilla koulutyöstä. Harjoittelu ja valmennukset ovat niin intensiivisiä ja suurta keskittymistä vaativia, että kaikki muu ympäriltä unohtuu. Harjoituksissa joutuu keskittymään harjoiteltavaan tehtävään sekä ratsastajan ja hevosen yhteistyöhön. Harjoituksissa ja myös kilpailuissa tulee onnistumisten lisäksi paljon myös epäonnistumisia ja pettymyksiä. Erityisesti kehittyville nuorille tästä on paljon hyötyä myös omaan arkielämään. Kuten elämässä usein niin myös tässä harrastuksessa on vain noustava yhä uudestaan yrittämään eteenpäin ja yli esteiden. Monesti siihen tarvitaan juuri harrastuskavereiden ja opettajan tukea.

Hevoset ovat siis olleet meidän suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin suuressa roolissa jo vuosikymmenien ajan ja näin tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Pidetään siis hyvää huolta näistä lämpöä huokuvista ystävistämme sekä toisistamme. Nostetaan välittäminen meidän tulevaisuuden suureksi arvoksi.

Panu Peitsaro
johtajaylilääkäri
sairaanhoitopiirin johtaja
Savonlinna
Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Kaakkois-Suomesta

www.peitsaro.fi
facebook.com/peitsaro